EU:n ympäristöministerit koolle Brysseliin 17.12.

EU:n ympäristöministerit koolle Brysseliin 17.12.

EU:n ympäristöministerit tavoittelevat yhteistä näkemystä mikromuovisaasteen vähentämisestä suitsimalla muovipellettien hävikkiä. Lisäksi ministerit keskustelevat ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta ja EU:n 2040-ilmastotavoitteesta. Suomea kokouksessa edustaa valtiosihteeri Mika Nykänen.

Muovipellettiasetus vähentäisi mikromuovisaastetta

Komissio antoi ehdotuksensa muovipellettihävikin estämisestä mikromuovisaasteen vähentämiseksi lokakuussa 2023. Asetusehdotuksella halutaan varmistaa, että kaikki muovipellettejä käsittelevät toimijat pyrkivät vähentämään muovipellettien vuotoja ja hävikkiä. Suomi pitää komission tavoitetta vähentää ympäristöön päätyvää mikromuovisaastetta tärkeänä ja tukee jäsenvaltioiden yhteistä näkemystä muovipellettien hävikkien estämiseksi toimitusketjun kaikissa vaiheissa.

Meriliikenne ei kuulunut komission alkuperäisen ehdotuksen soveltamisalaan, mutta se on ollut neuvotteluiden merkittävin aihe neuvostossa. Ympäristöneuvosto on keskustellut asiasta maaliskuussa ja kesäkuussa 2024. Puheenjohtajavaltio Unkari on ehdottanut kompromissina meriliikenteen sisällyttämistä asetuksen Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) suositusten mukaisesti. Suomelle on ollut tärkeää, että sääntely on linjassa Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n kanssa.

Muovipelletit ovat kolmanneksi suurin tahattoman mikromuovisaasteen lähde EU:n alueella maalien ja autonrenkaiden jälkeen. Muovipellettejä käytetään lähes kaikkien muovien valmistuksessa. Komission arvion mukaan ympäristöön vuotaa tai häviää vuosittain 52 000-184 000 tonnia pellettejä. Suurin syy päästöihin on pellettien virheellinen käsittely toimitusketjussa. Ehdotuksen varotoimilla voidaan vähentää pellettihävikkiä jopa 74 prosenttia.

Suomi pitää ajoneuvojen kiertotalousasetusta tärkeänä

Komissio antoi ehdotuksen ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta heinäkuussa 2023. Suomi pitää tärkeänä ajoneuvojen kiertotalouden edistämistä. Autoteollisuus kuluttaa paljon luonnonvaroja ja energiaa, mikä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Kiertotalouteen siirtyminen edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, vähentää niiden louhinnan ja prosessoinnin ympäristöhaittoja ja auttaa turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saantia. Ehdotettu asetus myös kasvattaisi romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöön ja materiaalien kierrätykseen liittyvää liiketoimintaa. Suomi on kuitenkin huolissaan ajoneuvojen omistajille, valmistajille ja maahantuojille aiheutuvasta taakasta, viranomaisille tulevasta lisätyöstä sekä asetuksen vaikutuksista vanhoihin ajoneuvoihin liittyvään harrastus- ja liiketoimintaan. Suomi katsoo, että jatkoneuvotteluissa tulisi keskustella erityisesti tuottajavastuusäännöksistä, käytettyjen ajoneuvojen omistajanvaihdoksista sekä siitä, millä perusteella ajoneuvo voidaan katsoa romuajoneuvoksi.

Lisäksi ministerit vaihtavat ajatuksia EU:n 2040-ilmastotavoitteesta puheenjohtajan ennakkokysymysten pohjalta. Suomi tukee komission suositusta asettaa EU:lle vuodelle 2040 90 prosentin nettopäästövähennystavoite ja on korostanut, että toimeenpanossa pitäisi painottaa kustannustehokkaita päästövähennyksiä. Lisäksi Suomi on painottanut muun muassa, että EU-sääntelyssä on luotava kannustimet teknisille nieluille.

Lisätietoja

Merja Saarnilehto (muovipelletit)
ympäristöneuvos
[email protected]
p. 0295 250 259

Eini Lemmelä (ajoneuvojen kiertotalousasetus)
erityisasiantuntija
[email protected]
p. 0295 250 032

Laura Aho (EU:n 2040-ilmastotavoite)
neuvotteleva virkamies
[email protected]
p. 029 525 0135