Tekoäly haastaa työpaikat vahvistamaan oppimisen kulttuuria

Tekoäly muuttaa työelämää, mutta emme vielä tiedä, miten. Joka tapauksessa teknologian kehitys kytkeytyy vahvasti osaamisen murrokseen työelämässä. Kyse on siitä, miten työpaikoilla opitaan ottamaan uusia teknologioita arjen työkaluiksi.

Teknologian kehitys on kautta aikojen mahdollistanut työn tuottavuuden kasvun, ja laajoja kielimalleja hyödyntävät tekoälysovellukset ovat tulleet nopeasti kaikkien saataville. Laajat kielimallit on opetettu ymmärtämään ja tuottamaan ihmiskieltä, mikä mahdollistaa niiden laaja-alaisen hyödyntämisen esimerkiksi tekstin tai kuvien tuottamisessa, kielenhuollossa ja kielen kääntämisessä.

Tekoälysovellukset voivat laajamittaisesti hyödynnettynä sekä tehostaa työtä että parantaa sen laatua. Toistaiseksi tekoälyn hyödyntäminen suomalaisilla työpaikoilla on vielä vähäistä. Etlan tutkijat (Kauhanen ym. 2024) selvittivät generatiivisen tekoälyn käyttöä Suomessa. He havaitsivat, että noin kolmannes työntekijöistä käyttää tekoälyä työssään, mutta vain 11 prosenttia käyttää tekoälytyökaluja viikoittain.

Miten työpaikoilla sitten voidaan lisätä tekoälytyökalujen käyttöä? Hyvä peruslähtökohta on mahdollistaa tekoälytyökalujen käyttö yhdenvertaisesti kaikille työntekijöille, mutta se ei yksin riitä. Tekoälytyökalujen hyödyt jäävät vaatimattomiksi, jos vain pieni osa työntekijöistä hyödyntää niitä työssään. Tarvitaan paljon suurempi systeeminen muutos, joka vahvistaa yhdessä oppimisen kulttuuria työpaikoilla.

Työpaikoilla tarvitaan rakenteita ja toimintatapoja, jotka lisäävät uteliaisuutta uuden oppimiseen, kannustavat kokeiluihin ja innostavat oman työn jatkuvaan kehittämiseen. Tarvitaan myös koulutusta ja ohjausta uusien työkalujen hyödyntämiseen. Tässä on suomalaisilla työpaikoilla kehittämisen paikka. Etlan selvityksen mukaan tällä hetkellä vain kolmannes työntekijöistä on saanut tekoälyn käyttöön liittyvää koulutusta tai opastusta, ja vastaavasti kolmannes ei ole saanut minkäänlaista ohjeistusta tekoälyn käyttöön.

Työnantajien koulutuspanostukset ovat laskusuunnassa

Oppimisen kulttuuri ei ole vielä juurtunut riittävästi suomalaisille työpaikoille. Työolobarometrin mukaan vain 40 prosenttia työntekijöistä osallistuu vuosittain työnantajan tarjoamaan koulutukseen. Koulutukseen osallistuvien osuus on pysynyt matalalla tasolla jo kolmen vuoden ajan, ja osuus on matalampi kuin koskaan aiemmin koko 2000-luvun aikana. Uuden teknologian kehityksen ja hyödyntämisen kärjessä pysyminen edellyttää suomalaisilla työpaikoilla huomattavasti nykyistä suurempia panostuksia työntekijöiden osaamisen kehittämiseen.

Suomalaiset työpaikat jäävät myös kansainvälisessä vertailussa kilpailijamaita jälkeen työntekijöiden koulutuspanostuksissa. Koulutuskustannusten osuus yritysten työvoimakustannuksista oli EU-maissa keskimäärin 1,5 prosenttia vuonna 2020, kun vastaava osuus Suomessa oli 0,7 prosenttia (Tilastokeskus, Yritysten henkilöstökoulutus -tilasto 2020). Yritysten koulutuspanostusten väheneminen on jatkunut Suomessa koko 2000-luvun, ja kehitys poikkeaa merkittävästi esimerkiksi Ruotsin tai Tanskan vastaavasta kehityksestä.

Koulutuksen ohella tarvitaan myös muita oppimisen kulttuuria vahvistavia toimia. Yrityksiä vaivaava osaajapula on merkki siitä, että toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutosten ennakointi työpaikoilla on puutteellista. Osaamiskartoitukset ja niiden pohjalta tarkennetut koulutussuunnitelmat ovat yksi keino vahvistaa suunnitelmallista osaamisen johtamista työpaikoilla.

Aikuiskoulutuspolitiikka tarvitsee suunnanmuutoksen

Teknologian nopea kehitys haastaa myös koulutusjärjestelmää uudistumaan. Tekoälyn työelämävaikutuksia tarkastelevat tutkimukset nostavat toistuvasti esiin aikuiskoulutuksen merkityksen. Myös Draghin raportti korostaa aikuiskoulutuksen merkitystä Euroopan kilpailukyvyn vahvistajana ja nostaa Suomen malliesimerkiksi maana, jossa osallistuminen aikuiskoulutukseen on laajaa ja jossa koulutustarjontaa kehitetään yhteistyössä työelämän kanssa.

Onkin suorastaan irvokasta, että Orpon hallituksen toimet keskittyvät yksinomaan vähentämään aikuiskoulutukseen osallistumista. Hallituksella onkin vakava peiliin katsomisen paikka. Uudet teknologiat mahdollistavat tuottavuuden ja talouden kasvun vain, jos työpaikoilla on osaamista ottaa teknologioita laajasti käyttöön.

Riina Nousiainen
Kirjoittaja on STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija.

Artikkelien selaus